Filmikamera aloittelijalle – näin valitset ensimmäisen käytetyn filmikameran

Filmikamera on tehnyt vahvan paluun. Moni haluaa kuvata hitaammin ja harkitummin, odottaa kehitettyjä kuvia ja saada jälkeä, jota puhelimella ei saa. Uusia filmikameroita valmistetaan vähän, joten ensimmäinen filmikamera on lähes aina käytetty, usein 1970–90-luvuilta. Siksi kameran kunto ratkaisee enemmän kuin malli. Tässä oppaassa kerromme, millainen filmikamera sopii aloittelijalle, mitä käytetystä kamerasta kannattaa tarkistaa ja miten pääset alkuun filmin kanssa.

Lyhyesti

• Aloittelijalle sopii 35 mm:n filmijärjestelmäkamera, jossa on valotusmittari ja mieluiten aukon esivalinta tai ohjelma-automatiikka.
• Kunto on tärkeämpi kuin malli: suljin, valotusmittari, valotiivisteet ja objektiivin linssit pitää tarkistaa.
• Paristo voi olla ongelma: osa vanhoista kameroista käyttää elohopeaparistoja, joita ei enää valmisteta.
• Osta takuulla: vanhassa kamerassa vika voi paljastua vasta ensimmäisestä kehitetystä filmistä.

Millainen filmikamera aloittelijalle?

Filmijärjestelmäkamera – paras ensimmäinen filmikamera

Vaihdettavalla objektiivilla varustettu peilikamera on suosituin ja monipuolisin vaihtoehto. Etsimestä näet tarkalleen sen, mitä filmille tallentuu, ja objektiiveja löytyy käytettynä edullisesti. Näitä kameroita valmistettiin paljon, joten niitä on hyvin saatavilla ja niihin löytyy myös huoltoa. Aloittelijalle helpoimpia ovat kamerat, joissa on valotusautomatiikka: kamera valitsee valotusajan itse, ja sinä keskityt sommitteluun ja tarkennukseen.

• Canon AE-1 ja AE-1 Program – klassikot, joissa on suljinajan esivalinta (AE-1) tai ohjelma-automatiikka (AE-1 Program). Canonin FD-objektiiveja on runsaasti.
• Olympus OM-sarja – pienikokoiset ja kevyet rungot, kuten OM-10 automatiikalla ja mekaaninen OM-1.
• Nikon FM, FE ja FG – kestäviä runkoja, joihin sopii laaja Nikon F -objektiivivalikoima.
• Pentax K1000 ja ME Super – K1000 on täysin mekaaninen ja yksinkertainen, ME Super pieni ja automaattinen.
• Minolta X-700 ja X-300 – edullisia ja helppokäyttöisiä automatiikkarunkoja.

Pokkari eli kompakti filmikamera

Pieni automaattikamera kulkee taskussa ja hoitaa tarkennuksen ja valotuksen itse. Pokkari on hyvä valinta, jos haluat ottaa tunnelmallisia arkikuvia ilman säätämistä. Huomaa kuitenkin, että suosituimpien laatupokkareiden hinnat ovat nousseet korkeiksi ja niiden elektroniikkaa on vaikea korjata. Halvimmissa muovikameroissa on yksinkertainen kiinteä objektiivi, jonka kuvanlaatu on vaatimaton.

Etsinkamera ja keskikoon kamera

Etsinkamera (esimerkiksi Canon Canonet tai Olympus 35 RC) on kompakti ja hiljainen, ja tarkennus tehdään etsimen kaksoiskuvan avulla. Keskikoon kamerat käyttävät leveämpää 120-filmiä ja tuottavat erinomaista jälkeä, mutta yhdelle rullalle mahtuu vain 8–16 kuvaa ja kamerat ovat kookkaita. Ne sopivat paremmin toiseksi kuin ensimmäiseksi filmikameraksi.

Käytetty filmikamera: tarkista nämä ennen ostoa

1. Suljin ja valotusajat

Avaa kameran takakansi (ilman filmiä), osoita kameralla valoa kohti ja laukaise eri valotusajoilla. Pitkillä ajoilla, kuten 1 s ja 1/2 s, sulkimen pitää selvästi olla auki pidempään, ja lyhyillä ajoilla äänen pitää muuttua napakammaksi. Jos suljin jää kiinni tai kaikki ajat kuulostavat samalta, kamera tarvitsee huoltoa. Sulkimen verhoissa ei saa näkyä reikiä tai ryppyjä. Canonin A-sarjan kameroissa esiintyy tunnettua vinkunaa laukaistaessa, joka johtuu kuivuneesta voitelusta. Se ei estä kuvaamista, mutta pahentuessaan se kannattaa korjauttaa.

2. Valotusmittari ja paristo

Tarkista, että valotusmittari reagoi valoon: kun suuntaat kameran pimeään ja valoisaan kohteeseen, mittarin lukeman pitää muuttua. Katso samalla paristokotelo, sillä vuotanut paristo syövyttää liittimet. Osa 1960–70-lukujen kameroista on suunniteltu 1,35 voltin elohopeaparistoille (esimerkiksi PX625), joita ei enää valmisteta. Niihin on saatavilla korvaavia paristoja ja jännitesovittimia, mutta asia on hyvä tietää etukäteen. Monet automatiikkakamerat eivät toimi lainkaan ilman paristoa, kun taas täysin mekaaniset kamerat kuvaavat myös ilman sitä.

3. Valotiivisteet

Takakannen urissa ja peilin vaimentimessa on vaahtomuovisia tiivisteitä, jotka murenevat vuosikymmenten aikana tahmeaksi tai jauhemaiseksi massaksi. Rikkinäiset tiivisteet päästävät valoa filmille, mikä näkyy kuvissa punertavina vuotoina. Vika on yleinen ja sen korjaaminen on edullista, mutta se kannattaa huomioida hinnassa.

4. Objektiivi

Katso objektiivin läpi kirkasta valoa tai taskulamppua vasten. Home näkyy haarautuvina rihmoina ja sumu maitomaisena utuna linssien välissä. Pöly ja pienet naarmut eivät yleensä näy kuvissa. Tarkista myös, että tarkennusrengas pyörii tasaisesti ja himmenninlehdet liikkuvat napakasti eivätkä ole öljyiset. Samat asiat käymme tarkemmin läpi oppaassa käytetyn objektiivin ostaminen.

5. Etsin, filmin siirto ja takakansi

Etsimen pitää olla kirkas. Pieni pöly ei haittaa, mutta tumma tai sumea etsin vaikeuttaa tarkentamista. Kokeile, että filminsiirtovipu ja takaisinkelaus liikkuvat sujuvasti, laskuri etenee ja takakansi sulkeutuu tiiviisti.

Tarkastamme jokaisen myymämme käytetyn filmikameran silmämääräisesti ja kuuntelemalla sulkimen toiminnan eri valotusajoilla. Kameroilla on vähintään 90 päivän takuu ja 30 päivän palautusoikeus. Takuun merkitys korostuu filmikamerassa, koska esimerkiksi valovuoto tai virheellinen valotusaika paljastuu usein vasta ensimmäisestä kehitetystä filmistä. Yleisiä vinkkejä käytetyn kameran kauppaan löydät oppaasta käytetyn kameran ostaminen.

Käytetyt filmikamerat valikoimassamme

Valikoima vaihtuu jatkuvasti. Katso kaikki käytetyt filmikamerat.

Filmin valinta aloittelijalle

Useimmat aloittelijan kamerat käyttävät 35 mm:n kinofilmiä, jota kutsutaan myös 135-filmiksi. Yhdelle rullalle mahtuu yleensä 24 tai 36 kuvaa. Filmin herkkyys (ISO) kerrotaan pakkauksessa, ja se asetetaan kameraan, jos kamera ei lue sitä filmirullan kyljestä automaattisesti.

• ISO 200–400 -värinegatiivi on aloittelijalle helpoin valinta. Se sietää hyvin yli- ja alivalotusta, ja ISO 400 riittää myös pilviseen säähän ja sisätiloihin.
• Mustavalkofilmi on hyvä tapa opetella valoa ja sävyjä. Moni kehittää mustavalkofilmin myöhemmin itse.
• Diafilmi on vaativampi, koska se ei siedä valotusvirheitä. Säästä se myöhemmäksi.

Kehityksen ja skannauksen tekee kuvalaboratorio, ja monet laboratoriot palauttavat kuvat sähköisesti. Laske budjettiin filmin lisäksi kehitys ja skannaus, sillä yhden rullan kokonaishinta on nykyään huomattava. Juuri siksi filmikuvaaja miettii jokaisen kuvan tarkemmin.

Katso tarkemmin myytävät filmit

Vaihtoehto: Polaroid-pikakamera

Jos haluat kuvan käteesi heti ilman kehitystä, valitse filmikameran sijaan Polaroid-pikakamera. Uudet Polaroid Now- ja Go-mallit ovat helppokäyttöisiä ja niihin on hyvin filmiä saatavilla. Mallien erot kerromme vertailussa mikä Polaroid-kamera kannattaa valita.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on paras filmikamera aloittelijalle?

Hyvä ensimmäinen filmikamera on 35 mm:n filmijärjestelmäkamera, jossa on toimiva valotusmittari ja automatiikka, esimerkiksi Canon AE-1 Program, Olympus OM-10, Pentax ME Super tai Minolta X-700. Tärkeintä on kuitenkin yksilön kunto: hyväkuntoinen vähemmän tunnettu malli on parempi ostos kuin huonokuntoinen klassikko.

Sopivatko vanhat filmikameran objektiivit digikameraan?

Useimmiten sopivat. Peilittömiin järjestelmäkameroihin on adaptereita lähes kaikille vanhoille objektiivikiinnityksille, kuten Canon FD, Olympus OM ja Nikon F. Tarkennus tehdään silloin käsin. Moni ostaa filmikameran objektiivin myöhemmin myös digikameraansa.

Voinko myydä vanhan filmikamerani?

Voit. Ostamme filmikameroita ja -objektiiveja, ja vaihtokaupassa saat laitteestasi hyvityksen suoraan uuden tai käytetyn kameran hinnasta. Lue lisää sivulta käytettyjen kameroiden osto ja myynti.

Mitä kuntoluokat tarkoittavat?

Kuntoluokka kertoo käytetyn tuotteen ulkoisen ja teknisen kunnon. K1 on lähes uudenveroinen ja K5 selvästi kulunut. Luokkien tarkat kuvaukset löydät kuntoluokitussivulta.