Saako ihmisiä kuvata? Kuvaamisen ja kuvien julkaisun säännöt selkokielellä

Saako kadulla kuvata vieraita ihmisiä? Entä julkaista kuvan Instagramissa, käyttää sitä yrityksen mainoksessa tai kuvata kauppakeskuksessa? Kuvaamista koskevat säännöt ovat Suomessa melko vapaat, mutta ne hajautuvat useaan lakiin, ja monelle on epäselvää, missä raja kulkee.

Kokosimme tähän tärkeimmät säännöt selkokielellä. Tärkein muistisääntö on tämä: kuvaaminen ja julkaiseminen ovat eri asioita. Kuvata saa paljon vapaammin kuin julkaista.

Lyhyesti: saako kuvata?

Tilanne	Kuvaaminen	Julkaiseminen
Ihmisiä kadulla, puistossa tai rannalla	Sallittu	Yleensä sallittu, kun kuva ei loukkaa yksityisyyttä tai mainetta
Kauppakeskus, kauppa, ravintola	Sallittu, ellei paikan omistaja kiellä	Harkiten, ei esim. kuvia muista asiakkaista ostoksillaan
Koti, piha, porraskäytävä, hotellihuone	Ei ilman lupaa	Ei ilman lupaa
WC, pukuhuone	Ei koskaan	Ei koskaan
Lapset	Julkisella paikalla sallittu	Huoltajan lupa
Tunnistettava henkilö mainoksessa	Sallittu	Aina kirjallinen lupa
Rakennukset ja maisemat	Sallittu	Sallittu
Puolustusvoimien kohteet, joissa on kuvauskieltokyltti	Kielletty	Kielletty

Julkisella paikalla saa kuvata

Suomessa ihmisiä saa lähtökohtaisesti kuvata paikoissa, joihin yleisöllä on vapaa pääsy: kaduilla, toreilla, puistoissa, uimarannoilla, urheilutapahtumissa ja yleisötilaisuuksissa. Lupaa ei tarvitse kysyä, eikä kuvattavalla ole oikeutta vaatia kuvaa poistettavaksi pelkästään siksi, että hän on siinä.

Rajana on häirintä. Jos joku kuvaa samaa ihmistä toistuvasti ja seuraa häntä niin, että tämä alkaa pelätä, kyse voi olla vainoamisesta tai muusta rangaistavasta teosta, vaikka kuvaaminen tapahtuisi julkisella paikalla.

Kotirauhan suojaamissa paikoissa ei saa kuvata ilman lupaa

Rikoslaki kieltää salakatselun: toista ei saa kuvata ilman lupaa kotirauhan suojaamassa paikassa. Näitä ovat esimerkiksi koti, mökki, hotellihuone, teltta, asuntovaunu, asuttu vene, asuinrakennuksen porraskäytävä ja aidattu piha. Kielto koskee myös kuvaamista ulkopuolelta, esimerkiksi ikkunan läpi tai pihalle teleobjektiivilla tai dronella.

Salakatselua on myös kuvaaminen WC:ssä, pukuhuoneessa tai muussa vastaavassa paikassa, jossa ihmisellä on oikeus olla rauhassa. Nämä tilat ovat ehdoton raja, vaikka ne sijaitsisivat muuten julkisessa rakennuksessa, kuten uimahallissa tai kuntosalilla.

Pelkän rakennuksen ulkonäön, kuten talon julkisivun, kuvaaminen kadulta on sallittua.

Kauppakeskukset, kaupat ja ravintolat

Kauppakeskukset, kaupat ja ravintolat ovat yksityistä omaisuutta, vaikka yleisöllä on niihin pääsy. Kuvaaminen ei niissä ole laissa kiellettyä, mutta paikan omistaja saa päättää omista säännöistään. Jos järjestyssäännöissä tai kyltissä kielletään kuvaaminen tai henkilökunta pyytää lopettamaan, sitä on noudatettava, ja tarvittaessa sinut voidaan poistaa paikalta.

Muista myös julkaisuvaihe. Kuva toisesta asiakkaasta ostoksillaan, ravintolassa syömässä tai vaikkapa apteekin jonossa voi paljastaa asioita, joita hän ei halua jakaa. Tällaisen kuvan julkaiseminen tunnistettavana on eri asia kuin kuva tungoksesta kaupan käytävällä.

Kuvien julkaiseminen: tässä raja on tiukempi

Julkisella paikalla otetun kuvan saa yleensä julkaista, jos kuva näyttää tavallisen tilanteen, kuten ihmisiä kävelemässä kadulla tai yleisöä konsertissa. Ongelmia syntyy, jos kuva:

• paljastaa yksityiselämän asioita, kuten terveydentilan, päihtymyksen, seurustelun tai muun arkaluonteisen asian. Tällainen julkaisu voi olla rangaistavaa yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä.
• nolaa tai halventaa kuvattavaa, esimerkiksi pilkkaavan kuvatekstin kanssa. Se voi olla kunnianloukkaus.
• nostaa yhden ihmisen keskiöön niin, että kuva käytännössä kertoo hänestä eikä tilanteesta.

Tietosuojasäännökset eivät koske kuvia, jotka pidät itselläsi tai näytät perheelle ja ystäville. Kun kuvan tai videon julkaisee laajalle yleisölle, esimerkiksi julkisella somesivulla tai YouTubessa, se on henkilötietojen käsittelyä, ja myös tietosuojasäännöt pitää huomioida. Tunnistettava kasvokuva ja ihmisen ääni ovat henkilötietoja. Helpoin ratkaisu on kysyä lupa tai sumentaa ne, joilta lupaa ei ole.

Toimituksellinen journalismi on poikkeus: sitä ohjaavat sananvapaus ja journalistin ohjeet, ja tietosuojasäännöt koskevat sitä vain rajatusti.

Lasten kuvaaminen ja kuvien julkaiseminen

Lapsia koskevat samat kuvaamisen säännöt kuin aikuisia, mutta julkaisussa ollaan tiukempia. Tunnistettavan lapsen kuvan julkaisemiseen tarvitaan huoltajan lupa, ja isomman lapsen omaa mielipidettä kannattaa kuunnella. Jos julkaiset kuvan esimerkiksi syntymäpäiviltä tai harrastuksesta, kysy muiden lasten vanhemmilta lupa tai rajaa heidät pois.

Älä julkaise lapsen kuvan yhteydessä tietoja, joiden avulla hänet voi paikantaa, kuten koulua, päiväkotia tai kotiosoitetta.

Kuvat mainoksissa ja kaupallisessa käytössä

Jos tunnistettavaa ihmistä käytetään mainoksessa, yrityksen somessa tai muussa markkinoinnissa, tarvitaan aina hänen lupansa. Ihmisellä on oikeus päättää, käytetäänkö hänen kasvojaan tuotteen tai yrityksen myymiseen. Lupa kannattaa tehdä kirjallisena mallisopimuksena, jossa sovitaan käyttötarkoitus, kanavat ja kesto.

Sama koskee tunnistettavaa yksityistä omaisuutta. Jos mainoksessa näkyy selvästi tunnistettava yksityistalo tai kesämökki, omistajalta kannattaa kysyä lupa.

Rakennukset, taide ja maisemat

Rakennuksia ja maisemia saa kuvata ja kuvia julkaista vapaasti. Myös julkisille paikoille pysyvästi sijoitettuja taideteoksia, kuten patsaita, saa kuvata. Jos taideteos on kuvan pääaihe ja kuvaa käytetään kaupallisesti, esimerkiksi postikortissa tai mainoksessa, taiteilijan lupa voi olla tarpeen.

Poliisi, virkailijat ja viranomaiset

Julkisella paikalla työskenteleviä viranomaisia, kuten poliiseja, saa lähtökohtaisesti kuvata, kunhan kuvaaminen ei haittaa heidän tehtäväänsä. Jos poliisi käskee siirtymään sivuun, käskyä on noudatettava, mutta kuvaamista voi jatkaa kauempaa. Julkaisussa pätevät samat periaatteet kuin muissakin kuvissa.

Oikeussaleissa kuvaaminen on sallittua vain tuomioistuimen luvalla. Viranomaisten yleisöltä suljetuissa tiloissa ja työpaikoilla kuvaamiseen tarvitaan lupa.

Kuvauskiellot puolustusvoimien kohteissa

Puolustusvoimien kohteiden kuvaaminen voi olla aluevalvontalain perusteella kiellettyä. Kielletyt kohteet on merkitty kuvauskieltokyltein, ja kieltoa on noudatettava myös dronella ja teleobjektiivilla. Kiellon rikkomisesta voi seurata rikosilmoitus. Ilmakuvaamista koskevat lisäksi omat säännöt, joista kerromme tarkemmin artikkelissa suomalainen drone-lainsäädäntö selkokielellä.

Kenelle kuva kuuluu?

Kuvan tekijänoikeus kuuluu kuvaajalle, ei kuvassa olevalle ihmiselle. Toisen ottamaa kuvaa ei saa julkaista omana tai käyttää esimerkiksi yrityksen sivuilla ilman kuvaajan lupaa, vaikka itse olisi kuvassa. Jos tilaat kuvat valokuvaajalta, sopikaa etukäteen kirjallisesti, mihin kuvia saa käyttää.

Hyvä nyrkkisääntö

Jos et ole varma, kysy lupa. Useimmat suostuvat mielellään, kun kerrot, mihin kuvaa käytetään. Jos lupaa ei voi kysyä, kysy itseltäsi: haluaisinko itse, että tämä kuva minusta julkaistaan? Jos vastaus on ei, jätä kuva julkaisematta tai sumenna kasvot.

Usein kysytyt kysymykset

Saako toista kuvata ilman lupaa?

Julkisella paikalla saa. Kotirauhan suojaamissa paikoissa, kuten kotona, pihalla tai hotellihuoneessa, sekä WC:ssä ja pukuhuoneessa ei saa.

Pitääkö kuva poistaa, jos kuvattava pyytää?

Julkisella paikalla laillisesti otettua kuvaa ei ole pakko poistaa. Jos kuva on julkaistu ja kuvattava pyytää sen poistamista, pyyntö kannattaa ottaa vakavasti, ja jos julkaisu loukkaa hänen yksityisyyttään tai on tietosuojasäännösten vastainen, kuva on poistettava.

Saako rannalla kuvata?

Yleisellä uimarannalla saa kuvata. Kuvien julkaisemisessa kannattaa olla tarkka: uimapukukuva tunnistettavasta vieraasta ihmisestä voi loukata hänen yksityisyyttään. Pukukopit ja suihkut ovat aina kiellettyä aluetta.

Saako kauppavarkaasta julkaista kuvan?

Ei. Valvontakameran kuvaa epäillystä ei saa julkaista somessa, vaikka rikos olisi tapahtunut omassa liikkeessä. Toimita kuvat poliisille, joka päättää mahdollisesta julkaisusta.

Tämä artikkeli on yleistajuinen katsaus eikä korvaa juridista neuvontaa. Tarkista epäselvissä tapauksissa ajantasainen lainsäädäntö Finlex.fi:stä tai kysy juristilta.